Hyviä uutisia odotellessa

Reilu vuosi sitten maailmankiertueelle lähtenyt finanssi- ja talouskriisi on heitellyt Suomea kuin sitä kuuluisaa lastua laineilla.

– Suomi on pienenä ja avoimena taloutena erittäin herkkä maailman menolle. Taloutemme menee lujaa ylös, kun kehitys on suosiollinen. Mutta tulemme myös lujaa alas, kun maailman talous nikottelee, johtaja Jussi Mustonen EK:sta sanoo.

Taantuman puhjettua Suomessa kuten muuallakin maailmalla öljyksi laineille kaadettiin valtavia summia elvytysrahaa.

– Muuten maailma olisi pysähtynyt. Meillä kaikki talouspoliittiset ratkaisut ovat olleet lähinnä vain puolustustaistelua.

Mustosen mukaan viime aikojen hyvä uutinen on se, että elvytys puree ja että pohja on jossain määrin saavutettu. Huono uutinen on se, että näin ei välttämättä ole Suomessa. Pohjan saavuttaminenkin on epävarmaa.

– Liikumme muun maailman vanavedessä ja pienellä viiveellä. Menee oma aikansa ennen kuin pysyvä kasvu muualla vaikuttaa meihin.

Mustosen mukaan Suomen suuri haaste on taloutemme voimakas vientiriippuvuus.

Talouskriisin iskiessä viennin osuus bkt:stamme oli kaikkien aikojen korkein, noin puolet. Maailman pysähdyttyä vienti romahti ja vaikka positiivisia viestejä nyt saadaankin, tulevat ne ”vääristä” suunnista.

– Aasia ja siellä erityisesti Kiina ja Japani ovat melko hyvässä kunnossa. Niiden merkitys Suomen viennille on vain paljon pienempi kuin esimerkiksi Euroopan ja Yhdysvaltojen, joissa on vielä aika hiljaista.

Jo se, että maailmantalouden nousun merkit pohjaavat suurelta osin väliaikaisille tekijöille, kuten elvytykselle ja varastokierrolle, voisi syventää otsaryppyjä.

Mutta kun Mustosen mielestä Suomen viennin tarjonta ei vastaa maailman markkinoiden kysyntään, voidaan puhua jo haasteista.

– Edellisestä lamasta noustiin omien toimenpiteiden lisäksi ulkopuolisten positiivisten shokkien avulla.

Hyvä esimerkki on 90-luvun Nokia-ihme. 2000-luvulla positiivinen shokki oli kone- ja laiteinvestointien kysyntä, joka tuki meidän teollista pohjaamme ja osaamistamme.

Mikä on nyt meidät pelastava positiivinen shokki tai toimiala?

– Olisi uhkarohkeaa sanoa mistä tulevaisuuden voittajat löytyvät. Emme sitä paitsi ole yksin. Maailma on täynnä kunniahimoisia motivoituneita ihmisiä ja kansoja, jotka haluavat nostaa omaa elintasoaan. Markkinoiden yritysten ja erehdysten kautta se voi löytyä. Fiksut, nopeat, joustavat firmat pärjäävät, Mustonen lataa.

Suomella ei ole varaa jäädä odottelemaan ulkopuolisiashokkeja, joten meidän pitää ottaa itse askelia oikeaan suuntaan.

– Esimerkiksi sillä, miten innovaatio-, koulutus- ja työmarkkinapolitiikat suosivat kilpailukykyämme, on suuri merkitys.

Mustonen ei halua maalata liian synkkää kuvaa, mutta toteaa että faktat on hyvä pitää mielessä.

– Meidän pitää löytää uusia toimialueita ja palveluja, joilla on menestymisen mahdollisuus. Ja mikäli palkkataso ei reagoi muutoksiin, yksityisen ja julkisen sektorin kustannustehokkuus ei kasva, jos emme saa työuria pidennettyä ja valtion velka jatkaa kasvamistaan.

– Voi olla, että joudumme arvioimaan uudestaan mihin kaikkeen meillä on varaa hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi myös tuleville sukupolville, Jussi Mustonen sanoo.

Teksti: Pasi Salmela