Ulkoistaminen vaatii strategisia päätöksiä

Kunnossapidon ulkoistaminen vaatii johdolta strategista päätöstä, jonka tekeminen ei ole aina helppoa.

Samalla, kun yksi hioo kunnossapitoa yhteistyössä palveluntarjoajan kanssa, kilpailija luottaa enemmän omaan osaamiseen. Päätökseen kunnossapidon järjestämisestä vaikuttavat muun muassa yrityksen toimintastrategia, toimiala, sijainti, markkinatilanne ja tuotantoprosessi.

Pörssiyhtiöillä saattaa olla paineita kiinteiden henkilökulujen pienentämiseen. Kansainvälistyminen lisää kunnossapidon merkitystä kilpailutekijänä.

Tuotannolta vaaditaan tasaista laatua ja entistä varmempaa ja häiriöttömämpää toimintaa. Etädiagnostiikka ja -korjaus avaavat uusia mahdollisuuksia tehokkaalle kunnossapidolle.

Puolustusvoimat ulkoisti maavoimien varikkotason kunnossapidon strategisella kumppanuussopimuksella Millog Oy:lle. Puolustusvoimat vastaa edelleen itse joukkojensa välittömästä kunnossapidosta.

Sopimuksen seurauksena Millogin palvelukseen siirtyi puolustusvoimilta viime vuoden vaihteessa yli 600 työntekijää. Toiminnan siirto koski neljää varikkoa ja Elektroniikkalaitosta, niiden tiloja ja käyttöomaisuutta.

Maavoimien materiaalilaitoksen esikunnan huolto-osaston päällikkö eversti Raimo Petäsnoro kertoo uudistuksen sujuneen hyvin.

Puolustusvoimat hakee strategisella kumppanuudella paitsi toiminnan tehostamista ja sitä kautta kustannussäästöjä, myös parempaa kriisiajan huoltovarmuutta.

– Asiakaspinnan toimintaan ovat molemmat osapuolet tyytyväisiä. Päällekkäisen tekemisen ja siitä aiheutuvien turhien kustannusten karsiminen vaatii vielä työtä. Selkeä tilaaja-tuottaja-suhde Millogin kanssa on parantanut kokonaisuuden hallintaa. Aiemmin se oli huomattavasti vaikeampaa, kun kunnossapitopalveluita tuotti monta eri yksikköä ja ulkopuolista palveluntuottajaa, joilla oli toisistaan poikkeavia toimintamalleja ja käytäntöjä.

Nyt Millog hallinnoi myös pääosan muiden yritysten tuottamista kunnossapitopalveluista. Osa henkilöstöstä piti muutosta mahdollisuutena, osa pelkäsi töiden ja tietotaidon valumista kilpailijoille.

Siirtyneiden asema on Petäsnoron mukaan kuitenkin turvattu sopimuksin, eikä henkilöstösupistuksia nähtäne neljän vuoden suoja-ajan jälkeenkään, sillä Millogilla on hyvät mahdollisuudet hankkia asiakkaita myös puolustusvoimien ulkopuolelta.

Outokumpu joutui vaikean markkinatilanteen takia lomauttamaan viime keväänä määräaikaisesti lähes koko Tornion-tehtaiden henkilöstönsä.

Kesän lopulla myynti piristyi ja yhtiö pääsi perumaan lomautuksia. Lokakuun alusta koko henkilöstö on taas työssä.

Kunnossapidossa töiden vähentymisen ovat kokeneet kipeimmin ulkopuoliset palveluntarjoajat.

Vaikeassa tilanteessa työnantaja ei voi ostaa ulkopuolelta työsuoritusta, jos siihen pystyvä oma työntekijä on samaan aikaan lomautettuna.

Johtaja Pekka Erkkilän mukaan Outokumpu on meneillään olevaa poikkeusaikaa lukuun ottamatta pikkuhiljaa lisännyt ulkopuolelta ostetun kunnossapitotyön määrää.

Ulkopuolisten osuus kunnossapidon henkilökustannuksista on noin kolmannes.

– Mietimme koko ajan, mitä on järkevää tehdä itse, mitä järkevä ulkoistaa. Pyrimme ostamaan ulkoa kaiken sen kunnossapidon, mikä ei liity suoraan ydinliiketoimintaamme. Ulkoistukseen päädytään, jos siitä saadaan hyötyä ja säästöä.

Kaikkiaan Outokumpu satsaa teräs- ja ferrokromitehtaan sekä kaivoksen kunnossapitoon yhteensä noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Outokumpu organisoi kunnossapidon reilut kaksi vuotta sitten uusiksi.

Tuotanto-osastoille hajautettu kunnossapito keskitettiin yhden johtajan alaisuuteen. Samalla kunnossapidon prosesseista laadittiin selkeät kuvaukset, jotka myös toteutettiin.

– Pyrimme jatkuvasti lisäämään ennakoivaa kunnossapitoa. Uudistuksen ansiosta saimme parannettua suunnitelmallisuutta. Myös raportointi parani, Erkkilä kertoo.

Atria toimittaa asiakkailleen tuoretuotteita, jotka on saatava asiakkaille nopeasti ja varmasti. Siksi myös tuotannon on pyörittävä korkealla käyttövarmuudella.

Lihanjalostaja on keskittänyt tuotantoaan Nurmoon. Siellä kunnossapidosta vastaa pääosin oma noin sadan ammattilaisen joukko.

Ulkopuolelta yhtiö ostaa lähinnä ennakoivaa kunnossapitoa täydentäviä palveluja sekä erikoiskunnossapitoa.

– Saavutamme parhaan toimitusvarmuuden ja parhaan tuotannon tehokkuuden, kun pidämme tietyt asiat itsellämme. Kunnossapito tukee ydinprosessejamme, tekninen johtaja Tapani Potka kertoo.

Potkan mukaan ammattitaitoisen työvoiman saanti ei ole ollut ongelma. Seutukunnan oppilaitokset tarjoavat hyvätasoista peruskoulutusta.

Myös alueelle sijoittunut teollisuus pitää yllä osaamista.

Teksti: Timo Hämäläinen