Kunnossapito työnä vaarallisimpien joukossa

Suomessa on arvioitu sattuvan joka vuosi n. 1 900 työperäistä kuolemaa, lähes kaikki työperäisten sairauksien johdosta. Euroopassa luku on (EU27) 167 000, ja koko maailmassa sattuu 2,3 miljoonaa työkuolemaa joka vuosi

– Vaikka työperäisten sairauksien mittaaminen ja vertailu on toistaiseksi hankalaa standardoitujen kriteerien puuttuessa, Suomen työsuojelun taso on tutkimusten mukaan Euroopan  – ja koko maailman –  mittakaavassa korkea. Ruotsissa taso on suunnilleen sama, ja Britanniassa tilanne vieläkin parempi, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston johtaja Jukka Takala sanoo.

Takalan mukaan vertailua hankaloittaa se, että joka maalla on toisista poikkeava ammattitauteja ja työperäisiä sairauksia koskeva tiedonkeruu- ja korvauskäytäntö.

Kaikesta huolimatta Suomessa on lukuisia erittäin vaarallisia työtehtäviä ja -vaiheita ja myös kokonaisia yrityksiä, joiden työolot eivät ole kunnossa.  Erityisesti pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä puuttuu usein kapasiteetti sekä riskien arvioimiseksi että niiden poistamiseksi.

– Huolto ja kunnossapitotehtävät ovat keskimääräistä selvästi vaarallisempia erityisesti pienyrityksissä.

Vastikään julkaistu 27 Euroopan maassa tehty mielipidetutkimus (ks. http://osha.europa.eu)   kertoo, että Suomessa työolot ovat parantuneet selvästi vastaajien mielestä viimeisten viiden vuoden aikana.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että lähtötaso ole ollut sama eri maissa. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa lähtötaso on alun pitäen ollut todennäköisesti selvästi Suomea korkeampi on sen sijaan koettu, että työolot ovat parantuneet keskimääräistä vähemmän.

Niiden vastaajien määrä, joiden mielestä Ruotsissa työolot ovat huonontuneet, on jokseenkin olojen parantumisesta kertovien määrän kanssa (39 – 43 %).  Suomessa 22 prosenttia vastanneista on arvioinut työolojen muuttuneen huonommiksi ja paremmiksi 61 prosenttia.

Arviot työoloista voivat kuitenkin heijastaa paitsi todellisia oloja myös tiedon tason muutosta.

– Paremmin koulutetut ja kokeneemmat (vanhemmat) arvioivat riskit yleensä vakavammiksi kuin nuoret. Edellisillä on myös enemmän omakohtaista tietoa riskien pitkäaikaisvaikutuksista.

Jukka Takala on työskennellyt vuodesta 2006 Bilbaossa sijaitsevassa Euroopan työterveys-  ja työturvallisuusvirastossa (EU-OSHA).

Virasto perustettiin vuonna 1996, jotta se keräisi, analysoisi ja edistäisi työsuojelutietoa. Sen tehtävänä on tehdä Euroopan työpaikoista terveyden ja turvallisuuden kannalta parempia sekä tuottavampia ja erityisesti edistää tehokasta riskien ennaltaehkäisykulttuuria työpaikoilla.

– Minkään yksittäisen jäsenvaltion resurssit ja asiantuntemus eivät riitä kaikkien erilaisten työsuojeluasioiden käsittelyyn ja tarpeeseen lisätä tietämystä ruohonjuuritasolla, Takala sanoo.

Vuonna 2009 virasto käynnisti EU:n kaikki 27 jäsenvaltiota kattavan yritystutkimuksen (ESENER).

Tutkimuksessa selvitetään, miten julkisen ja yksityisen sektorin organisaatiot käsittelevät psykososiaalisia riskejä ja miten yrityksiä voidaan auttaa hallitsemaan näitä riskejä aiempaa tehokkaammin.– Euroopan (EU:n) työturvallisuus- ja työterveystaso on maailman mittakaavassa korkea. Erot eri maiden välillä ovat kuitenkin suuria, samoin kuin parhaiden ja huonoimpien yritysten välillä.

Kaikissa maissa tietyt alat – muun muassa rakennusala, kaivokset, kalastus, maatalous – ovat onnettomuuksien kannalta vaarallisia.

– Erot tapaturmataajuudessa voivat kuitenkin olla jopa satakertaisia verrattuna erityisen vaarallisissa tehtävissä mitattuihin lukuihin.

Trooppisten metsien hakkuu, ja pienvenekalastus ja kyläkaivokset  kehitysmaissa ovat tällaisia.

Työkyvyttömyyttä ja työstä poissaoloja eniten aiheuttavat alat ovat terveyssektori, julkinen hallinto ja opetusala.

– Syinä ovat erityisesti psykososiaaliset tekijät, kuten masennus ja stressi, sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Miehet ovat yliedustettuja traditionaalisissa tapaturmaluvuissa ja ammattitaudeissa - kuten pölyjen (asbesti) ja muiden vaarallisten aineiden aiheuttamassa keuhkosyöpäkuolleisuudessa – ja naiset ovat miehiä useammin masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden uhreja.

Teksti: Pasi Salmela

Virasto käyttää useita eri viestintäkanavia saadakseen viestinsä perille, suorasta kampanjoinnista online-julkaisuihin. Viraston tärkeimpänä tavoitteena on aina ollut suora yhteys kansalaisiin ja työntekijöihin koko Euroopassa.
Tämä saavutetaan työympäristötiedon ja -tietoisuuden tasoa lisäävien kampanjoiden avulla. Euroopan kaksivuotiset työsuojelukampanjat avataan virallisesti keväällä ja viraston kansalliset kampanjakumppanit järjestävät erilaista toimintaa ja tapahtumia ympäri Eurooppaa, erityisesti lokakuisen työsuojeluviikon aikana.
Kaikki ne keskittyvät kerrallaan yhteen aiheeseen, joka valitaan joka toinen vuosi. Virasto kerää, analysoi ja julkaisee uusia tutkimustuloksia ja tilastotietoja työterveyttä ja -turvallisuutta vaarantavista tekijöistä.

http://osha.europa.eu/fi